Kestävän kehityksen periaatteet ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa

Kestävän kehityksen periaatteet ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulutuksessa



Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joiden tavoitteet on määritetty mm. ammatillisten perustutkintojen ja korkeakoulujen perusteissa. Koulutuksella on keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä sekä integroimisessa kestävän kehityksen näkökohtia koulutusjärjestelmään elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti.

Kestävän kehityksen tavoitteeksi on asetettu, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

Ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluissa on tavoitteena kasvattaa ympäristötietoisia ja kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka ottavat huomioon luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin. Opetussuunnitelma ohjeistaa kouluja opettamaan tulevaisuusajattelua sekä tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Kestävää kehitystä on kuvattu tutkinnossa seuraavalla tavalla: ”Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.” Kestävän kehityksen kuvaus elinikäisen oppimisen avaintaitona suuntaa arvioimaan kestävää kehitystä laaja-alaisena osaamisena osana ammattia ja työtehtäviä.

Kestävä kehitys on määritelty yleisesti tutkinnon perusteiden yhteisessä osassa. Tutkinnon perusteissa annetaan ohjeet koulutuksen järjestäjälle opetussuunnitelman laatimiseksi. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmansa yhteiseen osaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan tulee sisältyä myös toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 14§, 10§).



Kestävä kehitys näkyy hyvin monella eri tavalla eri osa-alueilla. Olin opetusharjoittelussa Lapin ammattikorkeakoulussa ja selvitin siellä kestävää kehitystä. Ekologisessa osa-alueessa painottuvat jätteiden lajittelu ja käsittely, vesi- ja jätehuolto sekä kierrätys ylipäänsä ja energian säästäminen. Lapin Ammattikorkeakoulussa on melko hyvin järjestetty jätteiden lajittelu. Esimerkiksi ruokalassa, on biojäte, muovipullot, sekajäte erikseen. Sosiaalisen osa-alueen yleisiä sisältöjä ovat toisten arvojen huomioiminen ja kunnioittaminen, sosiaalisuus, asiakasnäkökulma ja (työ)turvallisuus ja työhyvinvointi. Nämä edellä mainitut ovat Lapin ammattikorkeakoulussa sellainen kivijalka, johon kaikki opetus ja toiminta perustuu. Kulttuurisessa osa-alueessa korostuvat erityisesti monikulttuurisuus, kulttuuriympäristön ja -historian huomioiminen ja kansallisen perinteen arvostaminen. Lapin ammattikorkeakoulu on aika kansainvälinen. Opiskelijoita on monesta eri maasta ja kulttuurista. Kaikki ovat yhtä arvokkaita taustasta riippumatta. Asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus ovat perusperiaatteita. Taloudellisessa osa-alueessa sisältöinä ovat materiaalien taloudellinen käyttö ja säästäminen, laatutietoisuus, kustannustehokkuus ja kuluttajansuoja-asiat, jotka ovat myös tarkasti huomioitu Lapin ammattikorkeakoulussa.



Lähteet: Laki ammatillisesta koulutuksesta 811/1998, 14§, 10§