Oppimismenetelmiä ja oppimiskäsitykseni

Oppimismenetelmiä ja oppimiskäsitys

“Opettajan opetustoimintaan vaikuttavat hänen käsityksensä oppimisesta ja opetuksesta. Oppimiskäsitykset luovat perustan oman pedagogisen ajattelun ja käyttöteorian kehittämiseen. Käyttöteoria on laaja ja systemaattinen opetusta koskeva opettajan henkilökohtainen teoria, joka luo puitteet käytännön toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen” (https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/ ).

Minulle on tullut ymmärrys oppimisprosessin merkityksestä oman alani opetuksen ja ohjauksen suunnittelusta suunnitellessani itse opetustuokioita ja pitäessäni niitä. Myöskin oma opiskeluni on antanut valtavasti ymmärrystä oppimisprosessin merkityksestä. Meistä jokaisella opiskelijalla on omat tavoitteet opintojemme suhteen, joista opettajien tulisi tietää, jotta opettaja pystyisi huomioimaan tavoitteet opetuksen ja ohjauksen pedagogisessa suunnittelussa. Opiskelijan oma reflektointi auttaa opettajaa saamaan tietoa opiskelijan oppimisprosessista ja voi sen avulla myös itse hyödyntää tietoa omaa opetusta suunnitellessa.

Oma oppimiskäsitykseni on hyvin pitkälti opiskelijakeskeistä lähestymistapaa eli enemmän kognitiivinen oppimiskäsitys. Kognitiiviseen oppimiskäsityksen työskentelytapoja ovat tukeminen, tutkiminen, reflektio, valmentaminen, ilmaiseminen ja mallintaminen. Se on myös hyvin kokemuksellisen oppimisen malli. Opiskelija on hyvin aktiivinen, mutta myös kriittinen, pohdiskeleva. Itse pidän tärkeänä, että opiskelijan aikaisempi osaaminen huomioidaan. Myös itselleni on tärkeää varsinkin sosiaalialalla, joka on hyvin vuorovaikutteinen ala, että opetuksessa painotus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Oppimisen arvioiminen kokonaisuutena on opiskelijan oikeus . Tiedon oppimisen ja sen soveltamisen kytkeminen toisiinsa on todella tärkeää.

Sosiaalialalla sopii hyvin monenlaiset oppimisprosessit. Ajattelin, että käyn läpi eri oppimisen menetelmiä, joita olen itse hyödyntänyt opiskellessani omaa alaani, eli perustuen omaan kokemukseeni siitä, millainen oppimisprosessi alani opetuksessa ja oppimisessa toteutuu.

Itsenäinen työskentely
Meillä on ollut itsenäistä tiedon hankintaa sekä niiden opiskelua itsenäisesti useamman kerran tänä syksynä pedagogisissa opinnoissa sekä opiskellessani Sosionomi Yamk opintoja. Olen pitänyt myös kahdesti opetustuokion yksin. Eli itsenäisenä opetustuokiona.
Itsenäisen työskentelyn parhaita puolia on vapaus, eli et ole sidoksissa muiden mielipiteeseen, aikatauluun vaan voit tehdä juuri silloin kuin itselle sopii ja niin kuin itse haluat. Yksilöllisen työskentelyn vahvuutena on se, että saa tuoda juuri oman näkemyksensä työhön. Se myös pakkoaktivoi ainakin minua itseäni, kun ei ole muita tehtävää tekemässä.

Ryhmätyöskentely
Sosiaaliala, joka on hyvin vuorovaikutteinen ala, jossa joutuu työelämässä olemaan hyvin monenlaisten ihmisten kanssa kanssakäymisissä, on hyvä harjoitella työskentelyä erilaisten ihmisten kanssa. Tähän sopii erittäin hyvin ryhmätyöskentely, jossa jaetaan vastuuta, mutta tehdään kumminkin yhdessä työtä pyrkien yhteiseen tavoitteeseen.Meillä on ollut hyvin paljon ryhmätyöskentelyä. Olemme valmistaneet opetustuokioita ryhmissä. Meidän ryhmässämme on ollut 4 henkilöä,jonka kesken olemme valmistelleet opetustuokioita, joita olemme sitten pitäneet kahden hengen ryhmässä. Tämä on erittäin toimiva menetelmä, koska siinä tulee toisen opiskelijan antama tuki, ns. vertaistuki, yhdessä tekeminen eli toinen voi toista tsempata tekemään, jos muuten on haasteellinen ryhtyä toimeen. Ideana on mielestäni se, että saadaan useampia näkökulmia asiaan, kun on useampi tekijä.Myös on mahdollisuus oppia toisilta ryhmän jäseniltä. Ryhmätyöskentely sopii esimerkiksi sellaiseen, että yhdessä kokonaisuudessa on monta pienempää osa-aluetta, jotka voidaan työstää pienemmissä ryhmissä siten, että ryhmä sitten opettaa oman aihealueensa muille opiskelijoille. Tuo todella kivaa vaihtelua.

Aktivoiva kirjoitustehtävä
Olen tehnyt hyvin paljon Sosionomi Yamk opinnoissa sekä pedagogisissa opinnoissa aktivoivia kirjoitustehtäviä. Mm nyt syksyllä meillä oli lähipäivinä useampi aktivoiva kirjoitustehtävä, joka oli käsiteltävään aiheeseen liittyvä lyhyt hetki, jolloin opiskelijoille annettiin tehtäväksi pohtia käsiteltävään asiaan liittyviä tekijöitä. Mielestäni tämä oli erittäin toimiva menetelmä, sillä sen avulla sai tuntumaa käsiteltävästä aiheesta. Idea oli mielestäni se, että saadaan opiskelijoiden fokus käsiteltävään aiheeseen. Tämmöinen sopii mielestäni oikein hyvin tunnin aloitukseen tai lopetukseen. Ne tuovat myös vaihtelua lähiopetukseen.

Oheislukemisto
Voisin sanoa, että on ihan sama mitä alaa opiskelet, on oheislukemisto yksi keskeisiä tiedonhankinnan keinoja. Olemme saaneet paljonkin opintoihin liittyvää oheislukemista liittyen opiskeltaviin asioihin. Mielestäni niiden ideana on se, että voimme syventää osaamistamme käsiteltävästä aiheesta.


Miellekartta
Toimin tällä hetkellä alakoulun opettajana, jossa käytän todella paljon opetuksessa miellekarttaa. Monella helpottaa asian kokonaisuuden hahmottamista, kun se on ns. pilkottu palasiin ja kun se kokonaisuus on ns. keskiössä ja mietitään eri osa-alueiden kautta mitä asioita siihen kuuluu ja liittyy, niin paremmin hahmottaa kokonaisuuden. Se helpottaa asioiden jäsentämistä. Sosiaaliala on hyvin laaja kokonaisuus, joka koostuu päihdetyöstä, vammaistyöstä, lapsi- ja nuorisotyöstä, mielenterveystyöstä, varhaiskasvatuksesta ja vanhustyöstä. Eli käsittää koko ihmisen elinkaaren ja siihen liittyviä kipukohtia, ongelmia ja elämän kriisejä. Tämän kokonaisuuden jäsentäminen ei ole aivan helppoa, mutta mielestäni juuri miellekarttaa käyttäen pystyy eri osa-alueiden kokonaisuuksia hahmottaa paremmin, kun ne on pilkottu pienempiin osiin. Miellekartat ovat henkilökohtaisia tekijän ajatuskarttoja, joten niitä ei kannata käyttää koko ryhmälle näytettäväksi, sillä ne ei avaudu muille samalla lailla.


Oppimispäiväkirja
Opiskellessani kasvatustieteen opintoja oli meillä yhdessä opetuskokonaisuudessa käytössä oppimispäiväkirja. Siihen kirjasimme omia oppimiskokemuksia ja arvioimme omaa toimintaamme. Oppimispäiväkirjojen avulla opettaja sai myös itselleen arvokasta tietoa siitä, mitä osaamme ja mitä pitää vielä kerrata, mitä on jäänyt vielä epäselväksi. Me kirjoitimme päiväkirjaa aina omalla ajallamme opetustuokion jälkeen mutta välillä myös käytimme osan tunnista sen kirjoittamiseen. Opettaja käytti oppimisen arvioinnin välineenä päiväkirjaamme.


Yhteistoiminnallinen oppiminen
Meillä on ollut paljon yhteistoiminnallista oppimista, jossa meillä on ollut yhdessä vastuu työskentelystä, niin sanottua työnjakoa ei ole ollut, vaan ollaan yhdessä tehty. Mielestäni tämä on ryhmätyötä parhaimmillaan. Itse uskon, että ryhmänpaine laittaa jokaisen tekemään töitä, eikä ns. vapaamatkustajia kulje mukana. Ryhmäkuri pysyy, kun vastuu on yhdessä kokonaisuudesta. Siinä kaikki pääsee yhtälailla työskentelemään ja vaikuttamaan työhön. Yhteistoiminnallisen oppimisen ideana on juurikin se, että työskennellään tiiviisti yhdessä, että kukaan ei tunne eriytyneisyyttä ja opitaan ryhmätyötaitoja.

Kumuloituvaryhmä eli lumipallo
Syksyllä aloittaessamme pedagogisia opintoja oli lähipäivillä meillä tehtävä, jossa keskustelimme ensin vieruskaverimme kanssa ja sen jälkeen menimme neljän hengen ryhmiin, joissa keskustelimme aiheesta. Sen jälkeen keskustelimme koko luokan kanssa. Minusta ideana oli juuri se, että sai oppia asiasta muilta ryhmiltä, ehkä hiukan eri näkökulmista.En ollut aiemmin tällaista oppimismenetelmää käyttänyt, mutta pidin tästä todella paljon, sillä tällainen sopii erittäin hyvin sosiaalialan opiskelemiseen. Monet asiat rikastuvat erilaisilla näkökulmilla ja aukeaa aivan eri tavalla, kun tarkastelee asiaa monipuolisemmin.

Esitelmöinti
Pääosin olen ollut juuri esitelmöinnissä eli luennolla, jossa opettaja edessä opettaa ja hänellä on aktiivinen rooli ja opiskelijoilla on passiivinen rooli. Tietysti sitä voi varioida, mutta itselläni kokemukset ovat pääosin olleet passiivisessa roolissa. Luennon variaatioita voisi olla esim. siten opettaja esittää informaatiota (perinteinen luento) vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä vuorovaikutusta opiskelijoiden välillä tekemistä opiskelijoiden omaa reflektointia opiskelijoiden tiedon jäsentämistä ja/tai hakemista toiminnan arviointia. Tällainen on taloudellinen ja myös nopea tapa opettaa. Eli jos on aikaa vähän, on tämä hyvä menetelmä. Sopii mielestäni hyvin joka alalle. Vaikkakin itse koen tämän hieman “tylsänä” opetusmetodina.

Seminaari
Olen itse ollut alkuvuodesta opponoimassa toisen opiskelijan opinnäytetyötä ja kesällä itse pidin opinnäytetyöseminaarin. Sain toisen opiskelijan opinnäytetyön etukäteen luettavaksi, jotta pystyimme keskustelemaan siitä ja jotta pystyin antaa palautetta työstä. Omaan seminaariini valmistin esityksen omasta opinnäytetyöstä, jonka avulla esittelin paikalla oleville opettajille ja opponoijalle opinnäytetyöni pääkohdat ja tärkeimmät tulokset. Seminaari on hyvä tilaisuus näyttää omaa osaamista ja päästä itse esitelmöimään aihetta, johon on tarkemmin paneutunut

Roolipeli
Itse olen kokenut, että monet asiat tulevat lähemmäksi itseäni, kun harjoittelen roolipelien avulla erilaisia tilanteita. Usein sosiaalialaa opiskellessani meillä oli käytössä opetusmenetelmänä roolipeli. Teimme eri aiheista ns. simulaatiotilanteita tilanteista, joita voi oikeassa elämässä olla. Mielestäni se avasi todella hyvin näkemään asian kokonaisuus eri tavalla, kun joutui menemään rooliin ja esittämään tilanne muille opiskelijoille.

Draamapedagogiikka
Draamapedagogiikka olen käyttänyt itse opettaessani alakoulussa, mutta myös itse opiskellessani sosiaalialaa. Draaman kautta pääsee työstämään tilanteita, kokemuksia ja asenteita. Se vaatii heittäytymisen taitoa opiskelijalta ja myös tietynlaista itsensä likoon laittamista. Sopii mielestäni joka alalle ja joka asian opettamiseen. On todella opettavainen tapa oppia syvemminkin asioita. Minä itse koin joskus vaikeaksi heittäytymisen, etenkin, jos oli kovin paljon itselleni outoja ihmisiä paikalla. Helpompaa on heittäytyä tutussa porukassa, jossa ei tarvitse jännittää ja kaikki tuntevat toisensa.


Osallistujat opettavat
Pedagogisia opintoja tehdessäni on tullut minulle hyvinkin tutuksi opetusmenetelmä, jossa osallistujat opettavat, sillä palapelituokiot ovat juuri sitä että opiskelijat opettava eli olemme moneen kertaan jo päässeet opettamaan toisillemme joko yksilöinä tai ryhminä eri aihealueita. Opiskelijat saavat aktiivisen roolin opetustapahtumassa ja joutuvat itse jäsentämään ja käsittelemään tietoa. Tämä mahdollistaa usein sen, että saavutettu oppiminen ja ymmärrys ovat laadullisesti korkeamman tasoisia verrattuna siihen, että opiskelijat ainoastaan passiivisesti omaksuisivat opettajan esittämää tietoa. Ja se on mielestäni juuri tämän opetusmenetelmän idea. Ehä kuitenkin loppupeleissä se opiskelija, joka opettaa oppii itse kaikista parhaiten asian.

Lähteet: https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasityksista-oppimisen-ohjaamiseen/

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/4670/isbn9789522480637.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/